Työhaastattelussa haastattelija kysyi, mikä minulle elämässä tärkeintä. Noin niinku keveästi ja yhtään kaartelematta. Ihmissuhteet ja rakkaus niissä, vastasin. Sama sille, mitä olisi ehkä odottanut, mutta saipahan rehellisen vastauksen. Tiukka puoltoistatuntinen lauantaiaamulle. Nyt odotetaan tämä viikko. Saa laittaa varpaita myöten ulokkeita ristiin sen puolesta!

Eilen aamulla yksi ystävä kuopsutti kukkapenkkejä ja iltapäivällä toinen tuli moottorisahan kanssa rysäyttämään syreeniaidan. Kaksikymmentäviisi vuotta kasvua tekee melko komean läjän. Viisi tuntia sitä purkaessa katoaa kaikki murheet ja mietteet! Illan kähmässä kolmas hipsi naapurista omien leikkuriensa kanssa: minä tulin tänne sun kanssa porisemaan ja auttamaan. Niin nämä, nämä ne on juuri niitä, mitä pidän tärkeänä.

Tänään lauloin äidille. Ja halasin. Ja enkä meinannut päästä Äidin sydäntä loppuun, kun itketti niin. Täydellisen täyttä tämä kevät ja elo.