keskiviikko 7. marraskuuta 2012



Ihan vaan sitä tulin tänne kertomaan, että hyvä arki on parempaa kuin keskinkertainen juhla. Hyvä arki on tällä hetkellä tätä: 

- Uuden jakson ainekset osoittautui upeaksi - mikä ilo, mikä into, mikä yhdessä tekemisen meininki!
- Joskus on kiva tuoda työt omasta luokasta alas elämän keskelle. Tai istua pääosin yksin sohvalla töitä tehden muiden piipahtaessa siellä omilla asioillaan. Tänään ompelin neulepöllön palasia yhteen.
- Piano, joka on raahattu opettajanhuoneeseen, sai tänään lämmitellä tätä fiilistelijää ensimmäisiin joulusoitteluihin. Ah, kaikki ne tutut joululaulut, mitä vuodesta toiseen on ihana lauleskella.
- Kaksiääninen lauluhetki työkaverin kanssa. Sitä toivottavasti lisää joskus!
- Ilta salilla. Ensin jumpata aivan mehut irti, sitten saunoa pitkän kaavan mukaan ja lopuksi vielä glögiä ja pipareita naistenlehtien kera. 

Toivottavasti kademieli ei iske kellekään. Nimittäin pitkästä aikaa tuntuu taas siltä, että oma elämä on juuri nyt sitä parasta. 


P.s. Katoin tuossa Obaman kiitospuheen. Huh, tuota rapakon toispuoleista poliittista retoriikkaa. Aika tunteisiin vetoavaa, aika karismaattista. Niin omanlaistansa, mutta mielenkiintoista seurattavaa!

2 kommenttia:

  1. Joo, lisää laulua, laulua, laulua!

    Niin ja eilinen päättyi ihanasti naapuriapuun, vaikka tallille en ehtinytkään.

    VastaaPoista
  2. Kävin lukemassa kommellusten viikostasi ja erityisesti kaenuulaistunutta mieltä lämmitti ajatus tästä ihme paikasta, jossa ihmiset puhuvat toisillensa :D tämä on juuri sellainen!

    VastaaPoista