Kasvihuone pihan perällä on saanut olla jo tovin rauhassa. Vieläkin sen sisälle astuessa muistan mummun huolella kasvatetut tomaatit ja kostean kuuman ilman. Vien mummun sairaalaan ja yritän paimentaa tuota kompostin äärellä istuvaa komeaa vanhaa herraa olemaan aloillansa, rauhassa, tekemättä mitään, levätä. Hän katsoo minua pitkään, kohottaa kulmiaan niin, että myös kauniin suuret korvat nousevat. Mikään näistä sanoista ei ilmeisesti kuulunut sanavarastoon, sen verran tyrmistyneen näköinen hän oli. Tyydyn rapsuttamaan selkää, huolehtimaan muonituksesta ja lääkityksestä ja saamaan aina yhtä ihania parransängellä annettavia poskirapsutuksia. 

Illalla omassa kotona. Polkaisen Cresentini vauhtiin ja viiletän kaupungin halki ihanan ystävän luo. Hellepäivän ilta on lämmin yöhön asti. Takaisin tullessani istahadan tähän vain parvekkeelle ja nautin ajatuksesta: just nyt on loma.