tiistai 25. maaliskuuta 2014

Miten se juhlasali olikin niin pieni? Silloin tummansinisen hameen, valkoisen paidan ja sinisellä silkkinauhalla solmittujen lettien aikaan sali oli täynnä pieni sellonsoittajia. Portaat tuntuivat silti tutulta, viidentoista vuoden takaa. Musiikkiluokkalaiset esittivät hienosti ja minä havahduin vuosien vierimiseen.

Läppärin virtajohto jäi viikonlopun viettoon aivan muualle ja minä huomaan riippuvuuteni tietokoneeseen. Mutta mistä tunnistaa ylitunnollisen opettajan? Paistan kananmunia oikein urakalla ja huuhtelen kuoria askartelukerholaisille. En olisi uskonut, että tässä pisteessä sitä ollaan.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti