Eilen oli monta hyvää syytä istua ihanalle brunssille Puistolaan: naistenpäivä, loma, opiskelupäivä, ystävä. Ja olihan se ihanaa, hyvää.

Nyt kuitenkin arkea kohti. En taida muistaa, milloin viimeksi olisi ollut näinkin seesteinen mieli loman jälkeen. Kerrankin sain pidettyä loman vailla suoritusta, ympäriinsä ravaamista, mahotonta reissaamista ja hulluna ihmisiä. Huh. Rupesi aivan hengästyttään, kun edes kirjoitin tuon rimpsun! 

Pino aamupalaksi paistettuja, paksuja pannukakkuja pehmentää loman loppua kummasti. 

Ja hei! Viikko viikolta kohti kesää! tuulettaa hän.