Kahlaan lumisen torin halki kohti kirjastoa. Pyry painaa pään alas ja saa tihentämään askelia. Jokin tällaisessa tuiskussa silti tuntuu hellivän. Joskus nimittäin helpottaa, kun saa keskittyä vain etenemiseen ja siihen, että pääkopan ulkopuolellakin humisee ja hulmuaa. 

Hirveästi tekemistä ja minä vain istun, kuuntelen radiota ja ihastelen joulukukkiani.

Yhdeksän työpäivää.