sunnuntai 5. helmikuuta 2012

No johan.

On se ollu onnellinen viikonloppu! Ei oikeestaan voi ees mieltänsä pahoittaa, vaikka kuinka tökkii ja vastustaa. Tummahipiäinen armaani saapui etelänhetelmämaasta ja säntäs heti perjantain aamujunalla Kajaaniin. No, mikseipä heti kotia tulis. Ei tarvinu viikonlopulle paljoa erikoisuuksia, kun Juntusten klaani oli koolla ja kuulumisia vaihdettiin koko pitkän kahen kuukauen eestä. 

Ja käytiin perheen kanssa kaupassa! Kyllä rismaan on aina niin mukava mennä, kun tietää, että Juntuset ry:n hyväksi tehdään ostoksia. Juntusten kassasta oli tosiaan vielä jälellä noin 60e ja hilut pussissa marssimma rismaan. Kauppalista tehtiin mututuntumalla, varallisuutta epäileville sanottiin höpö höpöt ja kaupassa ostettiin apetta vielä enemmän makuaistin varassa. Kassalla piti pokka nippa nappa, kun ladoin kymmensenttisiä kassatädin kouraan. "Anteeksi jo etukäteen, tässä tulee menemään kauan." Noh, onneksi lauantaina iltapäivällä ei oo kukaan muu ruokaostoksillaan. Tiesin, että raha oli 57e mukana ja kyllä tarkkuus on aina ollu vahvuuteni, kun kassaneiti ilmotti summaksi 57,35e. Näppituntuma ja makuaisti, se toimii! Ei ollu sen reissun jälkeen kassalla pulaa vaihtorahoista.

Onneksi makuaisti toimii, koska muu vähän tökkii. Oma tietokone ei enää käynnisty. Eläkkeelle väsähti. Flunssa on saanu niin yliotteen, että kohta ollaan pelkässä pedissä ryystäilemässä. Äsken lähin viime tingassa viemään oululaista junaan. Köh köh sanoi pirssi ensimmäistä kertaa eikä alkanu millekään. Ei muuta ku sekunnin sotasuunnitelma, kymmenen minuuttia junan lähtöön, mittarissa se perus -30. Tyttö juoksemaan laukun kanssa, minä hain varastosta luotto-cresentin ja ei muuta ku toinen kiinni ja pyörän vaihto. Sieltä se pyörä sitten asemalta löyty kenollaan, mutta hyvin palvelleena. Ja loppu hyvin, kaikki hyvin. 

Eikä moni muukaan auto lähe käyntiin. Sais vähän lauhtua, pliis! Huomenna viikoksi paimentaan kakkosia. 

Köh köh, sanoo keuhkot ja auto. Köh sanoo tietokone.  

Vaan kyllä naurattaa! Runebergin torttuja jääkaapissa ja massu täynnä herkkuja. Kyllä jaksaa!


P.s. Ei kuvia, sattuneesta syystä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti