sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Rojekti


Lomarytmi ja puoliltapäiviin nukkuminen hoituu. Sitten vielä ku saa puolenyön jälkeen inspiraation alkaa vääntää monettako lie mattotekelettä niin varmasti uni on kaukana! Ihana tehä jotain, jossa on kunnolla haastetta omalle (siis sille huimalle) äo:lle. Kudetta on säkkikaupalla oottamassa ja vasta kilon verran kerällä. Oulu-Kajaani -väli taittu rattosasti, kun selvitin "vyyhteellä" olevaa kudetta aina Kontiomäelle asti. Konnaria hymyilytti ja päiväjunan mummot katto mun touhuja kauhulla. Nyt vaan jännetuppitulehuksia ootellessa!

Aika näyttää, monesko versio tuostaki päätyy lattialle. Mutta lattia on tähtäimessä!

2 kommenttia:

  1. Hei Elina, olipa kerrassaan mahtavaa törmätä sun blogiin! Nuo virkkuumatot on niin houkuttelevia, että jos taitoa olis, niin varmaan alottaisin itsekin tekemään moista. Huom. ALOTTAISIN. En sais sitä ikinä valmiiksi! Onneks pikkusisko on himovirkkaaja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hello! Siis oon niin niin torvelo näissä vanhoissa postauksissa, ku aivan autuaasti unohan ne :D Kiva ku löysit! Oon jo tovin sun blogia kurkkinu, mutta oon pitäny omastani vähän matalaa rohviilia. Kuhan nyt vaan itekseni läpisen enkä mitenkään ees verkostoidu. Jäähän linjoille!

      Poista