Kukko:
Hyvää huomenta, punahilkka!
Miltäs se maistuu kahvitilkka?
Kana:
Ah, se on aivan liian kuumaa,
kieltäni polttaa, päätäni huumaa.
Kukko:
Kahvi on hyvää - mitä mä kuulen?
Huonolla tuulella, rouvani, luulen.
Kana:
Eipä se olisi kumma lainkaan,
voi mitä unissa nähdä sainkaan!
Kukko:
Kerro se mulle, kullanmuru,
kertoen aina haihtuu suru.
Kana:
Mull' oli piilossa pesä uusi,
munia siinä jo viisi kuusi.
Lapset sen löysivät ai, ai, ai!
Rintani haikean haavan sai.
Kukko:
Rauhoitu, rauhoitu armas Lotta,
eihän se ollut edes totta.
(Immi Hellen)
Oma punahilkka Kuopiosta eurolla. Kot kot!
Ihana runo aina vaan! Tämä runo on meidän papan lempiruno ja se lausuu sitä aina mummulle, joka hääsää tolkuttomasti:)
VastaaPoistaJa meillä taas äiti sitä aina sillon tällön runoillu! Aika oiva runo - suorastaan passeli :D
VastaaPoistaEipä näy kuvassa Ellun sello,
VastaaPoistakädessä onkin uusi kello?
Ja haukankatsetta odottelin,
VastaaPoistavihjettä suottako pudottelin?
Kyllä Ellun kello ranteessa käy,
vaikka postausta siitä ei täälläpäin näy.
Jos lukija, armas, viel' odottaa jaksaa,
tulee tarkempaa tietoa - eikä tarvi maksaa!
Täällä kans kärsä valuen ootellaan kuvia hänen reissunsa kirppi- ym. löydöistä kerta aikataulu teki tylyt ja ei päässy brahikselle nuuskimaan! :)
VastaaPoistaMursu