Tiedättekö kuinka voikaan olla mukava vastata kysymykseen Mitä kuuluu? aivan vilpittömästi, että kiitos kuule nyt kuuluu hyvää. Huh sitä hyvää oloa, kun saa vastata moista. Vois olla nimittäin toisinki. Tässä sitä istun kotikotosalla filtin alla fillasukat jalassa, karkkipussin kainalossa ja hyminä yllänsä. Alkaneen joululoman kunniaksi siivoa puuhailin koko päivän (ensin tietenkin nukuin sen puolilleen) ja nyt tuoksuu puhtoinen koti. Kotona on kyllä perinteet niin huipussaan, huh. Kun kerran on hyvä joululiina jollekin tietylle pöydälle niin toki se on hyvä myös tänä vuonna. Onneksi, onneksi rakastan perinteitä!
Meni muuten himpun verran tarkotus siitä legendaarisesta joulutähdestä olohuoneen korkeassa ikkunassakin. Sehän on siinä ollu kesät talvet ihan vaan sen vuoksi, kun se on niin akrobatinen suoritus saada sinne ylös. Onpa ilo ollu säilyttää sitä kesän yli näppärästi ihan vain huomatakseen sen lampun palaneen. Huomenna taitaa olla ohjelmassa välinevoimistelua: olohuoneen pöytä, keittiön pöytä ja kolmiotikkaat kaikki nätissä pinossa ja joku jouluhullu päälimmäiseksi killumaan. Mitäpä sitä ei tekisi yhden joulutähden vuoksi. Näin meillä!
Vaan menipä hurauksessa viimeset pari viikkoa Kajaanissa. Mennä viikolla kerkes kuitenkin nautiskella vielä Kajaanin parhaista puolista: lyhyet etäisyydet kylään, välitön meininki, levotonta settiä, Sinikka irti ja se paras combo - ruoka & hyvä seura. Myhi myhi. Tiistaina vielä fiilistelyä ja pipareiden taitelua. Koska joulu on kerran vuodessa vaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti