Toisella olalla työlaukku ja toisella kauppakassi. Pysähdyn ulko-ovelle ja pidän sitä auki pihan poikki astelevalle kakkoskerroksen naiselle. Hänelle, joka aurinkoisina päivinä kantaa kahvimukin pihan puupenkille. Sytyttää savukkeen ja istuu pitkiä hetkiä silmät kiinni.

Kaksin käsin ilmaan heitetyt popcornit sinkoilevat aulassa sinne tänne. Kaksitoistakesäisen ääni ei värähdäkään, kun keskeytän älyttömän pelleilyn ja kehotan hakemaan kihvelin ja harjan melko vikkelään. Siivooja siivoaa! Se on sen hommaa ja sille maksetaan siitä! 

Lennelleet popcornit kihvelissä. Jään seuraamaan kuutosten perjantaipärinöitä ja sokerisekaisuutta. Jatkan muun aulan lakaisua halloweenhulinoiden jäljiltä hammasta purren ja suu viivana. Yhtäkkiä huomaan, miten tilanteessa toisten lojaalisuus nousee esiin. Villasukkien peittämät jalkaterät lakaisevat popcorneja ja pullanmuruja kohti pitämääni kihveliä. Kolmet käsiparit ojentavat pussejaan kohti: Ole hyvä ope, haluatko popcornia? Mulla on vain vähän, mutta saat silti ottaa. 

Supermarketin aulassa katson mietiskellen puhelinkauppiaita. He palvelevat asiakkaitaan rauhallisesti korkeaan myyntipöytäänsä nojaten. Ei ehkä paras päivä puhelinkaupoille. Ihmiset ostavat pitkän pyhän ruokaostoksiaan myyntipisteen nopeasti ohittaen. Mutta että kukaan ei heitä säti, uhkaile tai halvenna. Kohtele julkeasti tai käytä hyväkseen vääristynyttä sosiaalista johtoasemaansa. Kukaan yksittäinen asiakas ei kerää puolta väkeä marketista riveihinsä, yhdistä voimaansa tuota parastansa yrittävää puhelinkauppiasta kohtaan. Ei kiroilua, ei solvauksia, ei monimutkaisia sosiaalisia ilmiöitä ja kulovalkean tavoin leviävää huonoa käytöstä. He pistävät päivän päätteeksi luukut kiinni ja ottavat uudet, hetkeksi heidän asiakkaakseen pysähtyvät ihmiset taas maanantaina hymyillen vastaan.

Pidän ovea auki naapurille. Kiitos kovasti! Kyllä nyt on ansaittu viikonloppuvapaa taas ja kaksi pyhäpäivää peräkkäin. Katson naista ehkä tavattoman pitkään ja harkitsen sanojani muutaman sekuntin. Näinpä. Aivan totta, niin ansaitulta vapaalta taas tuntuu. Nousemme rappusia ylös ja toivotamme toisillemme hyvää, rauhallista viikonloppua.

Aamuauringon armollisuus. Pakkasen painamat päät. Pyhä, pyhäinpäivä.