Putsaan reissupölyt kengistä ja samalla koko kämpästä. Loman jälkeinen arki tuntuu käheänä äänenä ja tukkoisena nenänä eikä omaa ilmastointia edistä yhtään kaikkialla pintoja reilusti peittävä pölykerros. Putsasin läpikulkutien ilta-auringolle.

Köpis oli söpis, ehdottomasti. Reipas kulkutauti molemmilla matkalaisilla hidasti tempoa melko lailla minimiin, mutta antoi myös samalla tilaa mojoville kahden tunnin päiväunille hotellin ylellisyydessä. Nyhavnin laiturilla istuimme voffelit kourassa ja kuuntelimme paatillaan lauleskelevia merimiehiä. Idyllistä, eikö?  

(Jatkuu seuraavassa numerossa.)