Hullaannun! Palaan töistä laukussani 75 korjaamatonta koetta. Vatkaan malttamattomana takki päällä vaniljavaahdon valmiiksi ja lataan kahvin napsautuksen päähän. Sujautan kumpparit jalkaan ja painun pihalle. Äkkiäkös tämä yllättäen saapunut kevät yhden hiihtoloman odotusväsymyksen peittoaa. Uskomatonta. Kuusi astetta ja täyttä paistetta. Eikä sulavat lumet haittaa yhtään.
Oli muuten hilkulla, etten kantanut kaffea ja lappapuuroannosta pihamaalle. Nojailin seinään ulko-oven edustalla auringonpaisteessa ja sain hymyileviä katseita. Parvekkeen ovi auki ja kevättä tupaan! Ja ehkä vilkaisen vasemmalla silmällä niitä kokeita..
Piti vaa sellasta sanoa,et olet vaan jotenki niin upea tyyppi! Sovit varmasti täydellisesti työhösi, näiden blogitekstejen perusteella..muuten en sua tunnekaan! Elämä ön ihanaa ,kun sen oikein oivaltaa..tälläinen välittyy sun teksteistä.osaat elää niin hetkessä!sen taidon kun itse vielä oppisi..!
VastaaPoistaKiitos sinä tuntematon ystävä! Tässä kun niska kipeänä ja paukut vähissä korjaan koetta nro 62/75 on olo kyllä kaikkea muuta kuin upea. Mutta koetan uskoa, että suurimmaksi osaksi olen sitä - sekä täällä blogissa että livenä ;) hetkessä eläminen on hiipinyt hiljalleen elämääni, kun huomaan toistuvasti olevan muiden myllyjen pyöritettävänä. Ja sen oppii!
VastaaPoista