Taas niitä iltapäiviä, jolloin ärsyttää asua yksin. Töistä lähtiessä seuraava repliikki on tätä sarjaa: rvp ja spinninki. Kiitos! Joskus jopa kaupantädille myös yksi kiitos. Vaikka eilen taas ajattelin, että onpa mukava asua yksin. Saa molottaa puhelimeen niin paljon ja niin pitkään kuin haluaa. Joskus se ei kuitenkaan vaan nappaa. Karkkipussikaan ei tuhoudu yksin (viides päivä jo menossa) ja keittoakin vielä olisi (kuudes annos meni äsken). Ja siitä olen vakuuttunut, että lakanoiden vaihtaminen on suunniteltu yhdessä tehtäväksi.
Vaan ilostuttipas, kun muistin alakukulon sykkyrässä, että ystävä vinkkasi kesällä ihanista floristi-blogeista. Hetken selailun jälkeen kauniit kuvat olivat tehneet tehtävänsä. Yllättäviä nämä mielen juolahdukset ja ailahdukset.
Sitä paitsi
parvekelasien takana töröttävät koivut ovat muuttuneet lupaa kysymättä keltaisiksi.
Amy on ihana! An apple a day pelastaa päivän ku päivän. Terkut täältä yliopiston kirjastosta, kohta mummopyörän selkään ja Linttiin ostoksille, nam (joo, taso ei nouse koskaan). Kotona oottaa oiva kasa suomenkielisiä kirjoja, jotka raahasin eilen Munkkiniemen kirjastosta. Kyllä on ihanaa asua maassa, joka on täynnä äidinkielelläni kirjoitettua tavaraa! Iloa arkeen,
VastaaPoistaElsa
Ihana Elsa! Oon miettinykki, et millonkohan tutkimusmatkailija kotiutuu. Oi mitä arjen ihanuuksia. Varmaan taas ihan eri merkitys niilläkin. Ja omat tavarat taas lähellä! Iloa arkeen, sitä juuri sain :)
VastaaPoistaLöysin sun blogiin kun yksi ystäväni kehotti vilkaisemaan tätä. Hauska tutustua sinuun tätäkin kautta :)
VastaaPoistaTervetuloa, käy vastakin!
VastaaPoista