maanantai 14. syyskuuta 2015
















Kuukausi sitten. 

Hääpurjehdus. Vihkiminen saaressa. Kirkon ovesta kuuluva meren kohina. Musiikkina juhlavieraiden laulu. Ystävät. Rakastuneet. Myrsky mennessä. Ilta-aurinko tullessa. 

7 kommenttia:

  1. Voi että, elämässä on jotain noin puhuttelevan kaunista.
    Kaunis luonto,kauniit hetket ja kauniit muistot sitten.
    Ja kaunis arki....

    VastaaPoista
  2. Olen käynyt täällä jo joitakin kertoja ystävän vinkkauksen jälkeen. Nyt on jo pakko jättää kommenttia. Tykkään paljo sun kuvista ja muutenki mukavan tuntuinen blogi :) Sain hääjuhlan tunnelman tänne asti nuiden kauniiden kuvien kautta!

    VastaaPoista
  3. Kauniit ja tunnelmalliset häät kuvien perusteella, ja varmasti paikan päälläkin.

    Onnittelut vielä sinullekin ja miehellesi! Monta vuotta blogiasi lukeneena häistäsi "kuuleminen" sai vallan iloiseksi. Ansaitset kaiken onnen <3

    Ps. Lueskelin blogiasi taaksepäin tässä joku aikaa sitten, kun etsin jotain runonpätkää, jonka olit tänne laittanut. Ja oi että, sinä se osaat valottaa maailmaa ja kokemuksiasi varsin upealla tavalla. Tunnelmat, tunteet, huumori, välittäminen, työn haasteet ja toisilta ehkä huomaamatta jäävät, mutta sinulle suuret onnen hetket.. Kiitos, että jaat niitä tänne. Saan teksteistäsi rohkaisua ja inspiraatiota - elää, varjella, nauttia ja rakastaa täysillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista ja kommentista! Monta vuotta, hurjan pitkä aika :)

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  4. Elina! Kiitos näistä kuvista ja sanoista. Hauska katsoa omaa hääpäivää vieraan näkökulmasta. Juhla oli kaunein mahdollinen! Meri, purjeet, ehtoollinen, heinikko, tuuli hameenhelmassa... Enää reilu viikko, ja olemme S:n kanssa samassa paikassa. Iloa syksyyn!

    VastaaPoista
  5. Sykähdyttävistä kommenteista häkeltynyt raapustelija kiittää! Juuri kun ensimmäistä kertaa oikeasti mietin, että antaisinko ajatukseni ja kuvani pysyä vain omissa ympyröissäni. Ja kerkesin myös päättää, että jatketaan silti, vaikka ehkä verkkasemmalla tahdilla. Se on se ilo ja suola tässä, että jos jollain muullakin näitä lukiessa edes joskus läikähtäisi jokin tunne. Jaettavaksi tarkoitettu, koko tunneskaalani. Kiitos, kun käytte jakamassa sitä! <3

    Ja E, ihana kun olitte, olette ja tulette tännekin taas joskus. Lämpöä syksyinen, ihanaiset! <3

    VastaaPoista