tiistai 10. heinäkuuta 2012

Turust





Rantapiknik, kalliopiknik, laituripiknik.
Laiturikahvi, pysähdyskahvi, kahvilakahvi.
Matkaeväs, syöntieväs, retkieväs.

Loma Turus oli ja mäni, mutta mieli palajaa sinne vielä tuon tuostakin. Lokoiltiin joella ja sen varrella päivät, illat kallioilla ja luostarissa yöt. Suosittelen muuten lämpimästi Turun keskustassa olevaa Birgittalaisluostaria kaikille, jotka haluaa edullista, siistiä ja äärettömän sydämellistä majoitusta aivan sykkeessä. Autopaikat, suihkut, aamupalat ja siniset orvokkilakanat ja kaikki. Pyyhkeetkin oli paljon nerokkaammin kuin hotelleissa; oli vaaleanpunaiset yhdelle, siniset toiselle ja keltaset kolmannelle. Ei kuule tullu hätä, että kenenkäs varvaspyyhe tämä nyt oliki.

Yks ois jääny luostarin rauhaan, toinen spitaalisten entiselle parantolasaarelle Seilille, ja kolmas ikuiselle nollat taulussa -lomafiilikselle. Matkaseurue oli toimiva, huolto ja muonitus onnistunut sekä seura itsessään erinomaista. Tää Turku on mulle kesäisin jo niiin perinne. (Kokemus 2 kpl.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti