JKL vkl

Hurlumhei eikä aina tiijä, kuka ovesta tulee sisään. Puolisko vaihtunee toiseen ja kämpässä tyhjeni tavaramäärä het' kerralla. Vaan on sitä itelläki sen verran maallista omaisuutta kertyny, että mainiosti pärjätään pelkillä minun astioilla ja kalusteilla! Jos sitä nyt sais aikaseksi lykätä ne kesäkamppeet jonnekki vähän taaemmaksi pinoon. Vaikka tänään Hesariki ilmotti jossain mansikoiden ja tuomen kukkivan. Toisaalta!

Viikonlopun kaupunkiloma Jyväskylässä teki terää. Matkat meni rattosasti omille kalenterimerkinnöille naureskellessa ja Sofi Oksasen Puhdistusta lukiessa. Tulomatkalla en varmaan liikahtanukaan koko Pieksämäki-Kajaani -välillä, kun niin ahneesti luin. Hyvä kirja, mutta välillä aika hurjan kammottava. Mutta mikäs se viikonloppuna tarttukaan matkaan? No igel! Oon jo pitemmän aikaa katella käsinukkeja nettikaupoista (jokin hämärä heikkous niihin), mutta nyt tuli kympillä vastaan hansikasnukke, jota ei voinu jättää ostamatta. Tuollasen lemmikin minäki voisin ottaa! Söpö ku mikä. Hellyyskohtauksen tullessa sitä voi vähän silitellä ja rapsutella, mutta sitte laittaa hyllyyn oottamaan. Kävelyä pitää vielä vähän reenata, mutta nuuhkiminen menee jo aika uskottavasti.

Siili on aina ollu itelle eläin, joka on syräntä lähellä. Jo ykkösluokalla muistan, kuinka Tunteellinen siili -runo osu ja uppos. Piirtelin kaikkialle siilejä ja vein hanakasti maitokulhoja pihalle. Sitten kerran koulumatkalla sattu neronleimaus, kun siili tepasteli tien yli. Aattelin, että voi reppana toista täällä suuressa maailmassa. Hyppäsin pyörän päältä, nostin siiliotuksen hanskoilla kypärääni - ja kiikutin sen kotia. Kotona tein sille lehistä pesän meijän maapohjaiseen leikkimökkilinnaan ja kävin viemässä sille (aina sillon ku muistin) juomista. Äääh. Kamalaa aatella, kuinka se sitten kummassa oliki talven jälkeen kuollut...

Käytiin eilen Alvar Aalto -museossa ja syömässä sellasessa mielenkiintosessa viikinkiravintolassa. Muotoilumuseot on kyllä mun mieleen! Mutta se ravintola, eissss, pitää olla melko vahva pokka viinkinkivaatteissa olevilla työntekijöillä, jotka toivottaa tervetulleeksi viikinkimaailmaan, ollaan samassa veneessä. Ok. Ruoka oli kyllä erinomaista! Lopuksi kysyin viellä, missä teillä on wc:t ja sain intopiukean vastauksen, kuinka viinkinkimaailmassa ei ole wc:tä, mutta Haraldin helpotus löytyy tuolta nurkan takaa. Ok.