Monen viimeisten puristusten, onnistumisten ja kyynelten jälkeen se alkaa. Alkaa silti, vaikka välillä en uskonut selviäväni sinne asti. Monen tunnin junamatkan ja autokyydin jälkeen avaan oven Suomineidon helmassa, pilkkopimeässä, ja astun ulos. Tähtitaivas ja suuren Saimaan aaltojen loiske rantakallioille. Loma.
Sinistä Saimaata silmänkantamattomiin. Sinisilmiä ja lomaliitelyä. Jotenkin niin kuin olisi nyt melko hyvä mieli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti